Varissuo - Vasaramäki - Nummi I Lapsuuteni kultainen kolmio

Itä-Turku on My Mind 

Olen itä-Turun kasvatti. TYKS:n synnytyslaitokselta minut tosin kärrättiin Hirvensaloon ja hieman myöhemmin Kastuntielle, mutta ensimmäiset muistikuvani ovat Ylioppilaskylästä. Siellä vietin "opiskelijaelämää" vanhempieni seurana viisivuotiaaksi asti. Toinen jakso opiskelijäelämää osui kohdalleni sitten 90-luvulla, mutta siitä ehkä myöhemmin. Palataan myös Turun YO-kylään myöhemmissä blogeissa.


Varissuo

Kultaisen kolmioni tärkein kulma on Varissuo, jonne muutimme maaliskuussa 1978, upouuteen vuokrakolmioon, eteläpuolelle kuten Littoistentien kahtia jakaman Varissuon eteläistä puoliskoa kutsuttiin. Pohjoispuolelle ei muuten kannattanut lapsena, ainakaan yksinään, mennä. Saattoi nimittäin saada nenilleen.😊

Asuntomme sijaitsi Valpuri Innamaan kadun päädyssä, Varissuon kaakkoisimmassa kulmassa, ihan Kaarinan rajan tuntumassa. Se oli mielestäni ihan paras paikka, sillä talon edessä oli pelikenttä, taloyhtiön keskellä leikkikenttä ja talon itä- ja pohjoispuolelta alkoi metsäinen mäki, joka oli pienelle pojalle valtavien mahdollisuuksien maa.

Varissuolta muutimme pois vuonna 1990, kun olin jo 17-vuotias lukiolainen, joten ymmärrettävästi Varissuo on yhtä kuin minun lapsuus. Rakas ja tärkeä paikka. Palataan Varissuollekin myöhemmin.


Vasaramäki

Täällä me asumme perheemme kanssa nyt, mikä sekin ansaitsee oman osionsa myöhemmin, mutta kultaisen kolmioni toiseksi kulmaksi se tuli jo elokuussa 1980, jolloin aloitin peruskoulun. 

Varissuollahan oli lapsia tuolloin talot ja pihat pullollaan, eikä juuri valmistuneeseen Turun normaalikouluun mahtuneet läheskään kaikki Varissuon alakouluikäiset lapset. Niinpä meidät eteläpuolen lapset kuljetettiin joka aamu Vasaramäen kouluun. Busseja tuli parhaimmillaan ainakin kolme peräkkäin, joihin me sitten nousimme Itäkeskuksen alla olevalta pysäkiltä.

Vasaramäen koulussa vietin koko ala-asteen, ja sehän oli oikea lintukoto, josta on jäänyt valtavasti hyviä muistoja. Hauska juttuhan on se, että nuorin poikani Nuutti on niin ikään käynyt Vasaramäen koulun. Ja lisäksi; pojanpoikani Leo aloitti ykkösluokalla tänä syksynä Vasaramäessä.


Nummi

Kultaisen kolmioni kolmas, mutta kronologisesti ensimmäinen kulma on Nummi ja siellä erityisesti osoite Hakapellonkatu 8. Harvan osoitteen, jos minkään, kuuleminen aiheuttaa niin lämpimän läikähdyksen sydänalassa kuin tuon. 

Molemmat isovanhempani asuivat samassa taloyhtiössä, As Oy Kuikunkulmassa. Äitini vanhemmat, Pirkko-mummi ja Opel-pappa F-rapussa ja isäni vanhemmat, Liisa-mummi ja Volkkari-pappa H-rapussa. Ei ole siis vaikeaa kuvitella, missä vanhempani ovat toisensa tavanneet. 💑

Koska minulla oli kaksi pappaa, joiden molempien etunimi oli Aimo, piti heidät jollakin tavalla erottaa. Voitte edeltä arvata, miten. Itse asiassa Opel-pappallani ei minun aikanani muita autoja ollutkaan, kuin vuoden 1970 Opel Kadett B, josta tuli aikanaan minun ensimmäinen autoni. Volkkari-pappa kyllä tulkitsi nimeään vapaammin tulevissa autonhankinnoissaan. #datsun #toyota


Lopuksi

Kirjoittelen myöhemmin näistä kaikista lisää. 
Kiitos, kun luit. Moikka!🙋


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Virtaa Vasaramäestä - Kuka, mitä ja miksi?

Viiden sukupolven villitys